Elokuvalegenda Clint Eastwoodin todennäköisesti viimeiseksi elokuvaksi jäävä Juror#2 on noussut vuokratuimpien elokuvien top-10-listalle muun muassa Elisa Viihteessä. J.A. Kaunisto kertoo, millainen elokuva on kyseessä.
Jos oikeussalijännäri Juror #2 jää 94-vuotiaan Clint Eastwoodin viimeiseksi elokuvaksi, historia muistaa muodollisesti pätevän elokuvan jääneen ilman ansaitsemaansa laajaa teatterilevitystä. Tuntuu oudolta, ettei Eastwoodin vetovoimaan luotettu USA:ssa kuin hyvin niukaksi jääneen supistetun teatterikierroksen verran. Positiivista palautetta saaneen elokuvan löytää nyt suoratoistopalveluista.
Eastwoodin ohjaustyö on harkitun hillittyä ja vähäeleistä – hyvällä tavalla vanhan koulukunnan oloista varmaa suorittamista. Elokuva kärsii ennemminkin käsikirjoituksen tasapaksuudesta ja puutteista draaman kaaren virittelyssä. Kuten todettua, muodollisesti pätevä teos ei kompuroi pahasti millään osa-alueella, mutta elokuvasta jää turhankin turvallinen vaikutelma. Eastwood nostaa esille painavia omantunnon sekä syyllisyyden käsitteeseen liittyviä kysymyksiä ja käsittelee aihetta taitavasti antamatta katsojille ilmiselviä valmiita vastauksia. Jännitteen ja jännityksen puute on kuitenkin tarinaa laimentava ominaisuus.
Tarinaan valitun painotuksen perusteella katsoja tietää lähes alusta lähtien, kuka on todennäköinen syyllinen. Näkökulman valinta on elokuvassa samalla vahvuus ja heikkous. Katsoja jännittää päähenkilön sotkeutumista valheiden verkkoon, mutta samalla tarinan edetessä jännitteen laimenemista on vaikea välttää. Oikeusjutun käsittely velloo pattitilanteessa, ja samalla myös katsoja kokee hetkittäisiä turhautumisen hetkiä. Mistä kehittää kliimaksia kun päähenkilön kokemat omantunnontuskatkin lakaistaan kovin helposti maton alle.
Tarinassa alkoholismista toipuva toimittaja Justin (Nicholas Hoult) kutsutaan valamieheksi murhaoikeudenkäyntiin, jossa äkkipikaista entistä huumekuvioista tuttua tyyppiä syytetään kumppaninsa murhasta. Juttu vaikuttaa selvältä, kunnes Justin saa tietää yksityiskohdasta, joka asettaa syytetyn syyllisyyskysymyksen aivan uuteen valoon. Samalla Justin joutuu pelkäämään oman hyvinvointinsa puolesta.
Tarina keskittyy oikeudenkäyntiin ja valamiehistön toimintaan, mutta samalla seurataan Toni Colletten esittämän syyttäjän sekä valamiehistössä vaikuttavan eläköityneen etsivän (J.K. Simmons) toimiva totuuden esille saamiseksi. Sekä Hoult että Collette tekevät varmat roolisuoritukset mutta Hoult on loppua kohden turhankin cool. Kiefer Sutherlandin esittämän Justinin uskotun ja AA-kerhon vetäjän avulla olisi voinut käsitellä syyllisyyden kysymyksiä huomattavasti purevammalla otteella. Justinin vaimoa esittävä Zoey Deutch jää ikävästi sivuraiteille.
Juror #2 on herkkua 90-luvun oikeussalidraamojen ystäville. Pelkkää staattista oikeudessa istumista ei ole luvassa. Elokuvassa liikutaan enemmän oikeussalin ulkopuolella kuin vastaavissa elokuvissa on tapana. Eastwoodilla on selvästi ollut intohimoa tarinaansa kohtaan, samoin päähenkilöidensä suhteen. Elokuva on hallittu peliliike kunnioitetulta veteraanilta.
Juror #2 Elisa Viihteen Vuokraamossa.
