Helena Steen kirjoittaa 30-luvulle sijoittuvaa Parempaa väkeä -romaanisarjaa. Mesta.net kyseli Englannissa asuvan kirjailijan kuulumisia uuden Tehtailijan rouva -kirjan ja monen muun asian tiimoilta. Lopulta aiheesta irtosi myös lukuvinkkejä ja kevään fiilistelyä!
Parempaa väkeä -sarjan kolmas osa Tehtailijan rouva (Minerva)tuli juuri ulos. Kirjasarjasi on saanut innokkaan lukijakunnan. Mistä sait idean historialliseen romanisarjaan?
Helena Steen: Sain idean Annin tarinaan alun perin siitä, että opiskeluaikanani tutkin vanhoja Kotiliesiä ja törmäsin siellä suomalaisen, selvästi kouluja käyneen nuoren naisen kirjoitukseen kokemuksistaan kotiapulaisena Englannissa. Ajattelin, että joku päivä haluaisin kirjoittaa tällaisen tytön tarinan, ja se jäi kytemään mielen pohjalle.
Mistä saat aiheet kirjoillesi? Millaista taustatyötä teet?
Sarjan ensimmäiseen osaan, Paikka hyvässä perheessä, luin taustatutkimukseksi kotiapulaisten muistelmia, vanhoja kodinhoito-oppaita sekä tutkimuskirjallisuutta, ja kävin mm. yleisölle avatuissa hienostokartanoissa, joissa nykyään usein pääsee myös palvelijoiden puolelle. Annin siirtyessä myöhemmissä kirjoissa herrasväen puolelle luin myös sen ajan merkkihenkilöiden elämäkertoja ja tutkimuskirjallisuutta mm. yläluokan asemasta muuttuvassa maailmassa. Luen myös paljon aikalaiskirjallisuutta ja -aikakauslehtiä. Ideoita tapahtumiin ja teemoihin saan koko ajan lukiessani.
Olen todella tarkka siitä, että kaikki yksityiskohdat ovat oikein 1930-luvun ajankuvan suhteen. Lähtökohtani on, että kaikki mikä tapahtuu, olisi periaatteessa voinut tapahtua. Jos Anni menee elokuviin, kyseinen elokuva on oikeasti ollut siinä teatterissa sinä iltana, ja jos hän lukee aikakauslehteä, minulla on oikeasti itsellä hyppysissä kyseinen lehti. Lisäksi matkustan itse tapahtumapaikoille. Tällä tavalla tarinan maailmasta tulee minulle itselle mahdollisimman tosi, minkä toivon välittyvän myös lukijoille. Myös kielen olen halunnut kuulostavan 30-luvun kieleltä.
Mitä muuta haluat sanoa Tehtailijan rouva kirjasta?
Sarjassa kuvataan englantilaista 30-luvun luokkayhteiskuntaa ja myös sen muutosta. Tehtailijan rouvassa minua kiinnosti erityisesti yläluokan asemassa tapahtunut muutos, joka sai alkunsa ensimmäisestä maailmansodasta ja jatkui sotien välisenä aikana. Sarja on myös Annin kasvutarina, ja Tehtailijan rouvassa hän jatkaa kypsymistään ja etsii omaa paikkaansa.
Tehtailijan rouvaa varten käytin muuten paljon The Times sanomalehteä tutkiessani, miten Wallis Simpson -skandaali eteni päivä päivältä, ja oli mielenkiintoista löytää pieni linkki Suomen ja skandaalin välillä. Skandaalin tultua julkisuuteen toitotettiin lehdissä sitä, miten kuninkaan veli Kentin herttua joutui peruuttamaan sen illan vierailunsa Anglo-Finnish Societyn Suomen itsenäisyysjuhlissa Marsalkka Mannerheimin rinnalla.
Esikoisromaanisi Paikka hyvässä perheessä ilmestyi vuonna 2021 ja uusin on kolmas romaanisi. Millä mielin katsot tähänastista kirjailijanuraasi? Miten elämäsi on muuttunut kirjailijaksi ryhtymisen myötä?
Olen todella iloinen, että Paikka hyvässä perheessä löysi lukijat ja olen saanut jatkaa Annin maailmassa. Minua kiehtoo sukeltaa syvälle menneeseen aikaan. Haluan kirjoittaa pohjimmiltaan hyvän mielen kirjallisuutta, vaikka käsittelen vakavampiakin teemoja. Kirjoittaminen on minulle itsellenikin pakoa arjesta, enkä voi enää kuvitella elämääni ilman kirjoittamista.
Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi kirjoittajana?
Uskon, että täytyy kirjoittaa joko siitä mistä tietää, tai siitä mikä kiehtoo tai askarruttaa. Minulla on vielä tarinoita, joita haluan kertoa – Anninkin tarinassa saattaa olla vielä yksi luku, mutta seuraavaksi aion paneutua uuteen projektiin.
Minkälainen lukija itse olet? Mikä kirja sykähdytti sinut viimeksi?
Ystäväni antoi minulle lainaksi Sally Rooneyn Normaaleja ihmisiä, kun vielä kirjoitin ensimmäistä kirjaani. En ole ehtinyt lukea englanniksi juuri muuta kuin kirjoihini liittyvää materiaalia ja 30-luvun aikalaiskirjoja, joten kävin tämän teoksen kimppuun heti kun sain Tehtailijan rouvan käsistäni, siksikin, että oli korkea aika palauttaa se oikealle omistajalleen! Lukijana pidän psykologisesta, henkilöiden mielenliikkeitä luotaavasta tekstistä, jossa Rooney on mestari.
Kotimaisista kirjoista viimeksi sykähdytti Saara Turusen Järjettömiä asioita. Olen lukenut kaikki hänen teoksensa uusinta lukuun ottamatta. Pidän hänen kerrontatyylissään ja huomioissaan piilevästä huumorista, ja hänenkin kirjoissaan tasapainoillaan kahden kulttuurin välillä.
Asut Englannissa. Kevät on siellä pidemmällä? Mitä asioita odota aina keväässä?
Odotan keväässä sitä, että meille tulee lämmintä sisälle! Asumme 30-luvun talossa, jossa on talvisin niin kylmä, että oli helppo samastua Annin palelemiseen kartanoissa. Onneksi täällä tulee aikaisin kevät ja aurinko lämmittää. Myös puutarhan herääminen eloon on aina yhtä ihanaa, ja mustarastas alkaa laulaa kukkivassa omenapuussa.
Tehtailijan rouva on saatavilla myös Anni Tanin lukemana äänikirjana (kuuntele näyte).
Helena Steen on Englannissa asuva suomalainen filosofian maisteri ja perheenäiti. Hän on kotoisin Lahdesta, mutta suvun juuret ulottuvat Kannaksen Karjalaan. Steen rakastaa kirjoja ja vanhoja esineitä ja nauttii aikamatkailusta menneisyyteen sekä retkistä Devonin upeaan luontoon.
