Kivinen tie iskelmätaivaan tähdeksi

Olen suomalainen keskittyy Kari Tapion kahteen elämänmittaiseen suhteeseen: vaimoon ja alkoholiin.

Olen suomalainen. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Pääosissa: Matti Ristinen, Tiina Lymi. 113 min. K12.

Ottaen huomioon edesmenneisiin kansansuosikkeihin liittyvän rahantekokaavan, oli vain ajan kysymys, milloin Suomen kaikkien aikojen levynmyyntitilaston kakkosesta, Kari Tapiosta (1945–2010), tehdään elokuva. Timo Koivusalon suurviihdyttäjäfarsseihin verrattuna Olen suomalainen ei ole samalla tavalla absoluuttisen huono, ainoastaan epätasainen.

Pakolliseksi muodostuneesta kehystarinasta siirrytään nuoren Kari Jalkasen (Tatu Sinisalo) uran alkuhetkiin. Tätä tarvitaan, jotta ensisilmäykset tulevan vaimon Pia Viheriävaaraan (Talvikki Eerola) kanssa saadaan näytettyä katsojalle.

Suhde Piaan (jonka näyttelijäksi vaihtuu alun jälkeen Tiina Lymi) onkin toinen kulmakivi, jonka varaan ”Kartsan” tarina pystytetään. Uskollinen vaimo pitää perheen ja miehensä pystyssä silloin, kun tämä ei humalaltaan siihen itse kykene, ja antaa aina kaiken anteeksi.

Toinen tärkeä rakennuselementti on alkoholi. Sitä ei romantisoida olennaiseksi osaksi taiteilijan osaa, vaan se esitetään karikkona, johon törmääminen selittää iskelmäratsun suurimmat töppäykset.

Tämä toki sopii hyvin myös Kari Tapion julkikuvaan, jossa sairaalloinen suhde tuliliemeen ei ollut kansansuosiota haittaava tekijä vaan pikemminkin alkoholismiin liittyvä rehellisyys, nöyryys ja katumus osa sitä.

Aleksi Mäkelän aiemmat, Love Recordsista ja Matti Nykäsestä kertovat elokuvat valmistavat siihen, mitä tuleman pitää. Koomisia karikatyyreja riittää sivuosissa, mutta ns. pakollisia anekdootteja Kari Tapion uralle mahtuu vähemmän kuin vaikkapa Nykäsen ja Jean Sibeliuksen. Niiden sijaan elokuvaa rytmittävät hetket ennen suurimpien hittien syntymistä, vaikka musiikki muuten sivuosaan jääkin.

Matti Ristinen tekee pääoassa erinomaista työtä, jota on ilo seurata. Hän on löytänyt puheeseensa juuri oikean rytmin ja painotuksen, olemukseensa sopivasti renttua kansanmiestä ja itsetietoista tähteä.

Ei ole Ristisen vika, että hän joutuu esittämään Kari Tapiota peräti neljänkymmenen vuoden ajanjaksolta. Tuhti maskeeraus naamalla ja paksunnos keskivartalossa tuottavat tunteen koomisesta imitaatiosta, joskin hyvästä sellaisesta.

J. K. Silvennoinen

Osta elokuva Elisa Viihde Vuokraamosta